Praha - Berliini - Kotimatka

Prahasta päästiin lähtemään ajoissa ja matka Berliiniin sujui ilman ongelmia. Vähän satoi vettä jossain vaiheessa, mutta se oli onneksi vain tilapäistä ja osattiin laittaa sadehynttyyt niskaan etukäteen.

Berliinissä yövyttiin Paulin ystävän Reneen luona, joka sitten johdatteli meitä seuraavana päivänä skootterillaan pitkin Berliinin keskustaa. Sieltä käytiin katsomassa mm. hieno holokaustin muistomerkki, joka on periaatteessa betonipalikoista tehty iso ristikko, jossa voi sitten välissä kävellä. Hankala selittää, kannattaa käydä katsomassa.

Toinen merkittävä nähtävyys mikä käytiin katsomassa oli Berliinin tuomiokirkko, jonka kryptassa on esillä Saksan entisiä kuninkaita, kuningattaria, prinssejä ja prinsessoita arkuissaan. Arkut on siellä ihan kaikkien nähtävillä eikä suinkaan maan sisässä, mikä on ehkä hieman makaaberia.

Nyt tänään matka jatkuu kohti Rostockia, josta jatkamme yölautalla Trelleborgiin Ruotsiin ja huomenna ajamme sitten Tukholmaan, jossa odottaa lautta Turkuun. Kotona ollaan varmaan puolilta päivin perjantaina. Kilometrejä pyörässä n. 5000km tähän mennessä.

Walchensee - Strakonice - Praha

Walchenseessa vietetyn yon jalkeen matkattiin kohti Kotkanpesaa eli Kehlsteinhausia eli Ober-Salzbergia. Rakkaalla lapsella on monta nimea. Kyseessa on kuitenkin A. Hitlerin 50-v. lahja natsipuolueelta. Semmonen vuoren paalle rakennettu isohko kivihuvila Saksan ja Itavallan rajalla. Legendaarinen paikka sekin. Nakymat oli aika melkoset, vaikka vahan pilvista siella olikin.

Kehlsteinhausista kun paastiin lahtemaan kohti Tsekkeja, niin pikkusen vetta ripotteli, mutta varsinaista riesaa siita ei ollut. Illan pimetessa ylitettiin raja ja paatettiin ajaa Strakonicen kaupunkiin yoksi, etta ei olis enaa pitka ajo seuraavana paivana Prahaan.

Strakonicesta loydettiin yosija kun oltiin kayty tarkimassa 4 hotellia. Ensimmainen oli niin epailyttava ettei uskallettu edes sisalle ja pari seuraavaa oli taynna. Vasta Bela růsa tarjosi matkamiehille yosijan. Koska meilla oli seuraavana paivana mahdollisuus nukkua vahan pidempaan, niin paatettiin tarkistaa perjantain yoelama strakonicessa. Sielta loydettiin pari discoa ja ilta venahti sen verran, etta viimeiset oli hotellilla vasta n. kuuden aikaan aamulla.

Check-outtia lykattiin aamulla parilla tunnilla, etta oltiin varmasti raikkaita ajamaan kohti prahaa seuraavana paivana. Prahaan paastiin kaatosateessa vietetyn parituntisen jalkeen ja lammin suihku hotellilla tuli pojille tarpeeseen. Paitsi, etta suihkuvesi ei ollut kovinkaan lamminta vaan ennemminkin "raikasta"...

Illaksi paastiin kaupunkiin ja Paulin kaveripariskunta johdatteli meidat syomaan, jonka jalkeen kaytiin katsomassa paikallista seitsenkerroksista discoa, missa ei kuitenkaan pitkaan jaksettu olla huonosti nukutun yon jaljilta. Tanaan kaytiin sitten katsomassa keskustan pakolliset nahtavyydet ja kaytiin kuuntelemassa vahan klassista musiikkia ja syomassa Feng Shui -sisustetussa ravintolassa. Huomenna matka jatkuu Dresdenin kautta Berliiniin. Sielta sitten joskus kohti kotia. Loppu lahenee...

Ai niin, takamukset on muuten voinu oikein hienosti. Itella on auttanut ainakin Airhawk(tm)-ilmatyyny joka on juuri tata varten suunniteltu. Matkaa on ajettu tahan mennessa yli 4000km. Siihen tulee kuitenkin viela yli kaksi tuhatta lisaa ennenkuin ollaan kotona.

Mannheim - Backnang - Rotherburg - Bad Dürrheim - Walchensee

Edellisesta paivityksesta on hieman aikaa, joten yritan tassa muistella, etta mita kaikkea tassa onkaan kerennyt tapahtua.

Mannheimista lahdettiin kohti Backnangia lahelle Stuttgarttia, jossa ystavani Christoph on viettanyt lapsuutensa. Christophin kanssa kaytiin ostamassa sille moottoripyorakypara ja hanskat, etta se paasi mukaan reissuun. Christoph matkasi minun takapenkilla Mannheimista Backnangiin. Perilla oltiin puolilta paivin ja Christophin aiti ystavallisesti kokkasi meille mainion lounaaan ja pesi meidan pyykit kun alko jo sukat loppua.

Lounaan jalkeen matkattiin kohti Rotherburg Ob Der Tauberia, joka on hieno keskiaikainen kaupunki puolentoista tunnin ajomatkan paassa Backnangista. Christoph oli mukana kaiken aikaa neuvomassa tieta. Matkan varrella pysahdyttiin myos ihmettelemaan Rooman valtakunnan aikaista rajavyohyketta ja vartiotornia. Illalla tultiin takaisin Backnangiin.

Seuraavaksi paivaksi suunniteltiin Schwarzwaldin kautta Bodenseelle ajamista, kunnes Christoph sai ajatuksen etta sen kaveri on hotellinjohtaja Bad Dürrheimissa, jonne sitten paatettiin ajaa yoksi. Ei muuten mutta kun paastiin ilmaiseksi hotelliin, niin onhan se tilaisuus kaytettava hyvaksi. Christoph sitten lahti mukaan myos sinne.

Schwarzwaldissa oli hienoja vuoristoteita ja maisemia. Kaytiin ihmettelemassa Saksan suurinta vesiputousta mika oli hieman antikliimaksi matkan varrella. Jotenkin kukkuloille kiipeaminen helteessa moottoripyorakamat paalla on aika hiostavaa puuhaa. Bad Dürrheimin majoitus oli jossain ihme terveyshotellissa, jossa asiakkaiden keski-ika oli varmaan lahempana 60, jos meidat lasketaan mukaan.

Sielta sitten jatkettiin seuraavana paivana Neuschwansteinin linnan kautta kohti Itavallan rajaa. Neuschwansteinin linna on kuin suoraan prinsessa ruususen sadusta. Siita voisi kirjoittaa enemmankin, mutta tulee liian pitka tasta muutenkin.

Kun oltiin ajettu sitten Oberstdorfin ja Garmisch-Partenkirchenin ohi ja kello laheni kymmenta, niin paatimme majoittua ensimmaiseen paikkaan mika vastaan tuli. Eli Walchenseen pikkukyla ja perhehotelli.

Lacrochette - Luxemburg city - Mannheim

Larochettessa yövytyn yön jälkeen nokat käännettiin kohti itse Luxemburgin kaupunkia. Tällä pikavisiitillä ei mahottomasti ehditty näkemään, mutta sentään Unescon perintökohteisiin kuuluva kasematti (Kts. Wikipediasta Kasematti tai Casemate).


Luxemburgin Notre Dame

Myös paikallinen Notre Damen kirkko sai meiltä n. 10 minuutin verran huomiota. Aika tosiaan oli kortilla ja matkamiehet hikisiä ja turhautuneita kasemattikierroksen jäliltä. Kokeilkaapa itse kävellä toppahousuissa 30 asteen helteessä 400 rappusta sekä ylös että alas.


Näkymä kasemattilinnoituksen ylätasanteelta.

Tämän jälkeen aloitettiin matka kohti Mannheimia. Ensimmäiset 3 tuntia oli ihan fantastista ajamista pikkukylien läpi kukkula-alueilla. Maisemat oli mahtavia ja kukkuloiden rinteillä oli viiniviljelmiä. Metsät oli kuin Robin Hood -elokuvista. Seuraavat pari tuntia oli jo hieman turruttavia ja sanasta Umleitung (kiertotie) on tulossa pikkuhiljaa jonkun sortin kirosana. Navigaattorit kun ei valitettavasti tiedä missä milloinkin on tietyö menossa.

Viimeiset maisemat vielä Luxemburgin puolelta ennen Saksaan paluuta.


Kuva jostain matkan Luxemburg-Mannheim varrelta. Taitaa olla Saksan puolta.

Viimeiset 1,5 tuntia pois kukkuloilta alkoi olla jo melko raskasta ja saapuminen Mannheimiin muutaman Umleitungin jälkeen pienessä vesisateessa oli melkoinen loppuhuipennus.

Huomenna on suunnitelmissa saapuminen Backnangiin, vaatteitten pesu ja vierailu Rothenburg Ob Der Tauberissa, joka on kuulemma hieno keskiaikainen kaupunki.

Amsterdam - Grimbergen - Larochette

Amsterdamista oli tarkoitus lähteä kukonlaulun aikaan kohti Grimbergeniä. Kukko ei kuitenkaan laulanut joten matkaan lähdettiin melko myöhään. Tarkoitus oli jälleen ajella pikkuteitä missä onnistuttiinkin erinomaisesti. Tosin pikkutiet osoittautuvat lähinnä kylien tms. taajamien teiksi joten nopeudet olivat alhaisia. Tällä matkalla myös harhailimme tavallista enemmän. Vettä satoi lähellä Brysseliä kuin saavista kaatamalla ja ainakin allekirjoittaneen hermot olivat melko tiukassa kun saavuttiin majoituspaikkaan.



Aamulla kaikki näytti jo sitten huomattavasti paremmalta ja suuntasimme nokat kohti Luxemburgia. Ajoimme läpi Ardennien ja sekä tiet että maisemat olivat koko reissun mahtavimmat. Ainakin HD-miehen vääntävä pyörä on kuin luotu tällaiseen vuoristomaastoon. Ja kun vielä sade kunnioitti meitä poissaolollaan (eka pätkä ilman sadetta) oli fiilikset Larochetteen saavuttaessa mahtavat.

Hampuri - Amsterdam

Hampurista ajeltiin sitten Amsterdamin luvattuun kaupunkiin. Matka ei ollut kovin pitkä mutta kyllähän siihenkin meni jo vakioksi muodostunut 8-10 tuntia. Muutama mielenkiintoinen pätkä sattui matkan varrelle mutta maastonmuodot jäi tietty puuttumaan. Vettä riitti omiin tarpeisiin tälläkin matkalla.




Kaupunkiin saavuttaessa HD-miehen pyörä rupesi velmuilemaan sidestand-virheestä (luulee että sivuttaistuki on päällä ja sammuttaa koneen ykkösellä, todella hauskaa kaupunkiajossa). Siitä selvisi kun kilautti kaverille ja johto irti. Vika lienee peruja parin viikon takaisesta kolarista...

Amsterdamissa oltiin 2 yötä joten ihan hyvin kerettiin kaupunkiin tutustua. Kaikinpuolin melko sekavan oloinen kaupunki...

Malmö-Hampuri

Maanantaina ajettiin jälleen varsin pitkä reitti Malmööstä Hampuriin. Ajoaika lähenteli varmasti 10:ä tuntia. Tanskan läpi ajeltiin pääasiassa motaria pitkin mikä oli melkoisen tylsää lukuunottamatta pitkiä siltoja. Saksassa lähdettiin sitten kiertelemään pikkuteitä ja aurinkoiset maalaismaisemat olivat oikein mukavia. Ajokeli oli varsin vaihteleva ja vettäkin niskaan tarjoiltiin. Tosin ei yhtä paljon kuin Malmööhön mennessä.
















Saksan puolella lähellä Flensburgia

Hampurissa ollaan oltu nyt 3 päivää ja huomenna lähdetään kohti Amsterdamia. Kaupunkina Hampuri on minusta melko mitäänsanomaton mutta Hannusta oikein viihtyisä. Jalat ollaan tietysti rakoille kävelty ja kaikki turistipaikat koluttu.















Hannu tarvitsi hieman lohdutusta

Sen verran on vielä sanottava että lienen ainoita ihmisiä jonka mielestä suomalainen kebab on saksalaista Döner-Kebabbia parempaa...
















Osa kaupungista St. Nikolain kirkon tornista nähtynä.